Simulaation taustatilanne:
Venäjä on valloittanut Baltian maat nopealla hyökkäyksellä alkuvuonna 2023. NATO:n joukot on lyöty tai vetäytyneet koko Baltiasta. NATO virallisesti tukee Baltian maita ja suunnittelee toimia, mutta USA:n sitoutuminen on epäselvää, koska sillä on käsissään useita tärkeämpiä konflikteja. Koko kansainvälinen järjestys on murroksessa, ja kansainväliset sopimukset ja rajat kyseenalaistetaan eri puolilla maailmaa. Lähi-idässä on useita konflikteja ja kokonaistilanne on sekava. USA on siirtänyt liittolaismaihinsa Lähi-idässä joukkoja; Kiinan ja Taiwanin välillä on vakava kriisi, sen jälkeen kun Kiina on vaatinut Taiwanin liittymistä kansantasavaltaan. Sodan uhka on välitön USA on siirtänyt Taiwanin tueksi merkittäviä laivasto-osastoja ja muita joukkoja sen Aasian liittolaismaihin joukkoja. Ukrainassa on yleistä levottomuutta ja useita kapinapesäkkeitä. Maa on hajoamassa ja useat osat Ukrainasta on Venäjän marionettien hallinnassa. Pakolaiskriisi on pahentunut sen jälkeen Turkin ja EU:n välien tulehduttua. EU:n porteilla ja Balkanilla on useita miljoonia pakolaisia. EU on erittäin heikko ja hajoamispisteessä. USA on yhä kääntyneempi sisäänpäin, mutta huolehtii strategisista intresseistään erityisesti Lähi-idässä ja Aasiassa.
Venäjä valloitettua Baltian viime viikkoina, tiedustelulähteet ovat havainneet selviä merkkejä lisäoperaatioiden valmisteluista Itämeren alueella. Ruotsi ja Suomi (samoin kuin useat muutkin Itämeren ja Pohjois-Euroopan valtiot) ovat tehneet osittaisen liikekannallepanon. Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä on käyty yhteisiä sotaharjoituksia ja maiden välillä vallitsee epävirallinen yhteisymmärrys puolustusyhteistyöstä kriisitilanteesta.
Kreml on vaatinut Suomen hallitusta pidättäytymään kaikista sotatoimista Venäjää vastaan ja pysymään neutraalina Itämeren konfliktissa. Se ei kuitenkaan ole asettanut konkreettisia vaatimuksia, mutta on siirtänyt merkittäviä joukkoja Suomen rajan tuntumaan ja lähialueille. Tiedustelutietojen mukaan merkittävin välitön vaara on mahdollinen maihinnousu ja maahanlaskuhyökkäys jossain Itämeren alueella, mutta maahyökkäystä ei voida sulkea laskuista.
Sotavoimat konfliktissa, lähtötilanne huhtikuussa 2023:
Venäjän maavoimat Etelä-Suomen operaatiota varten
Venäjän ilmavoimat sotatoiminta-alueella operaatiota varten:
50 Sukhoi Su-27 hävittäjä
30 Sukhoi Su-35 monitoimihävittäjä
50 Mikoyan Mig-29 hävittäjä
20 Mikoyan Mig-35 monitoimihävittäjä
20 Sukhoi Su-25 rynnäkköhävittäjä
10 Tupolev Tu22M pommittaja
30 Mil-Mi 28 taisteluhelikopteri
10 Kamov Ka-52 taisteluhelikopteri
80 Mil Mi-8/Mi17 kuljetushelikopteri
20 Ilyushin Il-76 kuljetuskone
Venäjän laivasto sotatoiminta-alueella
1 Neustrashimyy-luokan fregatti
1 Sovremenny-luokan ohjushävittäjä
14 korvettia (erilaisia, pääosin vanhempia)
1 Robucha-luokan maihinnousualus
1 Zubr-luokan maihinnousualus (ilmatyyny)
20 muuta pienempää maihinnousualusta
12 miinanraivaaja-alusta (erilaisia)
1 Kilo-luokan sukellusvene
_______________________________________________________________________
Suomen maavoimat Etelä-Suomen puolustusta varten (pl. itärajalla ja sen puolustuksen turvaamiseksi):
2 pataljoonaa Uudenmaan prikaatista
Suomen ilmavoimat
60 F-18 C/D Hornet torjuntahävittäjää
20 kuljetushelikopteria (erilaisia)
muutamia kuljetuslentokoneita
Suomen ilmatorjunta
NASAMS II-yksiköitä (kantama n. 100-120 km; pääkaupunkiseudun ilmapuolustus)
21 Crotale NG-yksikköä (kantama 10 km)
RBS 70-yksiköitä (Porin valmiusprikaatin yhteydessä; kantama 8 km)
2 ASRAD-R-patteria (1 patteri Porin valmiusprikaatin yhteydessa ja 1 patteri pks:lla)
Useita Stinger-yksiköitä (Ito-15; kantama 5 km)
Suomen merivoimat
1 korvetti (otettu käyttöön loppuvuonna 2022)
4 Rauma-luokan ohjusvenettä
4 Hamina-luokan ohjusvenettä
3 Katanpää-luokan miinantorjunta-alusta
7 Kiiski-luokan miinanraivaajaa
6 Kuha-luokan miinanraivaajaa
3 Pansio-luokan miinalauttaa
2 Miinalaivaa
12 Jehu-luokan maihinnousualusta
n. 60 erikokoista joukkojenkuljetusalusta
Suomen meriohjukset
25 Spike-ER laukaisu-alustaa (n. 1000 ohjusta)
RBS-15SF-III yksiköitä edelleen käytössä
joitakin Gabriel V-järjestelmiä otettu käyttöön
Venäjä on valloittanut Baltian maat nopealla hyökkäyksellä alkuvuonna 2023. NATO:n joukot on lyöty tai vetäytyneet koko Baltiasta. NATO virallisesti tukee Baltian maita ja suunnittelee toimia, mutta USA:n sitoutuminen on epäselvää, koska sillä on käsissään useita tärkeämpiä konflikteja. Koko kansainvälinen järjestys on murroksessa, ja kansainväliset sopimukset ja rajat kyseenalaistetaan eri puolilla maailmaa. Lähi-idässä on useita konflikteja ja kokonaistilanne on sekava. USA on siirtänyt liittolaismaihinsa Lähi-idässä joukkoja; Kiinan ja Taiwanin välillä on vakava kriisi, sen jälkeen kun Kiina on vaatinut Taiwanin liittymistä kansantasavaltaan. Sodan uhka on välitön USA on siirtänyt Taiwanin tueksi merkittäviä laivasto-osastoja ja muita joukkoja sen Aasian liittolaismaihin joukkoja. Ukrainassa on yleistä levottomuutta ja useita kapinapesäkkeitä. Maa on hajoamassa ja useat osat Ukrainasta on Venäjän marionettien hallinnassa. Pakolaiskriisi on pahentunut sen jälkeen Turkin ja EU:n välien tulehduttua. EU:n porteilla ja Balkanilla on useita miljoonia pakolaisia. EU on erittäin heikko ja hajoamispisteessä. USA on yhä kääntyneempi sisäänpäin, mutta huolehtii strategisista intresseistään erityisesti Lähi-idässä ja Aasiassa.
Venäjä valloitettua Baltian viime viikkoina, tiedustelulähteet ovat havainneet selviä merkkejä lisäoperaatioiden valmisteluista Itämeren alueella. Ruotsi ja Suomi (samoin kuin useat muutkin Itämeren ja Pohjois-Euroopan valtiot) ovat tehneet osittaisen liikekannallepanon. Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä on käyty yhteisiä sotaharjoituksia ja maiden välillä vallitsee epävirallinen yhteisymmärrys puolustusyhteistyöstä kriisitilanteesta.
Kreml on vaatinut Suomen hallitusta pidättäytymään kaikista sotatoimista Venäjää vastaan ja pysymään neutraalina Itämeren konfliktissa. Se ei kuitenkaan ole asettanut konkreettisia vaatimuksia, mutta on siirtänyt merkittäviä joukkoja Suomen rajan tuntumaan ja lähialueille. Tiedustelutietojen mukaan merkittävin välitön vaara on mahdollinen maihinnousu ja maahanlaskuhyökkäys jossain Itämeren alueella, mutta maahyökkäystä ei voida sulkea laskuista.
Sotavoimat konfliktissa, lähtötilanne huhtikuussa 2023:
Venäjän maavoimat Etelä-Suomen operaatiota varten
Joitakin spetsnaz-osastoja: max. 500 miestä
1 maahanlaskuprikaati: 3 pataljoonaa
1 merijalkaväkiprikaati (336. prikaati): 3 pataljoonaa
2 muuta prikaatia: 6 pataljoonaa
(Uhkaamassa itärajaa: 3 moottoroitua prikaatia (mm. 138.
prikaati) ja 2 panssaroitua pataljoonaa
Venäjän ilmavoimat sotatoiminta-alueella operaatiota varten:
50 Sukhoi Su-27 hävittäjä
30 Sukhoi Su-35 monitoimihävittäjä
50 Mikoyan Mig-29 hävittäjä
20 Mikoyan Mig-35 monitoimihävittäjä
20 Sukhoi Su-25 rynnäkköhävittäjä
10 Tupolev Tu22M pommittaja
30 Mil-Mi 28 taisteluhelikopteri
10 Kamov Ka-52 taisteluhelikopteri
80 Mil Mi-8/Mi17 kuljetushelikopteri
20 Ilyushin Il-76 kuljetuskone
Venäjän laivasto sotatoiminta-alueella
1 Neustrashimyy-luokan fregatti
1 Sovremenny-luokan ohjushävittäjä
14 korvettia (erilaisia, pääosin vanhempia)
1 Robucha-luokan maihinnousualus
1 Zubr-luokan maihinnousualus (ilmatyyny)
20 muuta pienempää maihinnousualusta
12 miinanraivaaja-alusta (erilaisia)
1 Kilo-luokan sukellusvene
_______________________________________________________________________
Suomen maavoimat Etelä-Suomen puolustusta varten (pl. itärajalla ja sen puolustuksen turvaamiseksi):
2 pataljoonaa Uudenmaan prikaatista
2 pataljoonaa Nylands Brigadista (Ahvenanmaan puolustus)
12 pataljoonaa: aluepuolustusjoukot: (3 Turussa, 3 Hangossa, 3 Helsingissä,
3 Kotkassa).
Paikallisjoukkoja: erillisiä yksiköitä
___
Porin prikaati (valmiusprikaati, mikäli vihollinen uhkaa maa-alueita): 3
pataljoona, moottoroitu taisteluosasto + osasto Leopard 2A4 panssarivaunuja
Suomen ilmavoimat
60 F-18 C/D Hornet torjuntahävittäjää
20 kuljetushelikopteria (erilaisia)
muutamia kuljetuslentokoneita
Suomen ilmatorjunta
NASAMS II-yksiköitä (kantama n. 100-120 km; pääkaupunkiseudun ilmapuolustus)
21 Crotale NG-yksikköä (kantama 10 km)
RBS 70-yksiköitä (Porin valmiusprikaatin yhteydessä; kantama 8 km)
2 ASRAD-R-patteria (1 patteri Porin valmiusprikaatin yhteydessa ja 1 patteri pks:lla)
Useita Stinger-yksiköitä (Ito-15; kantama 5 km)
Suomen merivoimat
1 korvetti (otettu käyttöön loppuvuonna 2022)
4 Rauma-luokan ohjusvenettä
4 Hamina-luokan ohjusvenettä
3 Katanpää-luokan miinantorjunta-alusta
7 Kiiski-luokan miinanraivaajaa
6 Kuha-luokan miinanraivaajaa
3 Pansio-luokan miinalauttaa
2 Miinalaivaa
12 Jehu-luokan maihinnousualusta
n. 60 erikokoista joukkojenkuljetusalusta
Suomen meriohjukset
25 Spike-ER laukaisu-alustaa (n. 1000 ohjusta)
RBS-15SF-III yksiköitä edelleen käytössä
joitakin Gabriel V-järjestelmiä otettu käyttöön